Minä olen joulu : jouluaiheisia runoja ja kuvituksia

Pieni joulunäyttely 7.12.12.-31.1.13

 

Humanikan lainaussalissa ja vitriinissä on esillä kokoelmaan kuuluvia jouluaiheisia teoksia ja kuvituksia, sekä joululehtiä 1940-50 -luvuilta.

"Minä olen hälinä ja iloinen vilske

sinulle, häliseväinen ystäväni .

Minä avaan ja suljen ovia, sytytän ja

                   sammutan valoja,

      juoksen edestakaisin,

käyn kauppaa (moralistien murheeksi),

                    ostan ja myyn,

       annan ja saan. ...."   

(Lassi Nummi; Joulukonsertto, 1987)

 

 

Humanikan marraskuun runo

"Runoilija Kirsi Kunnas on saanut Aleksis Kivi -palkinnon. Palkinnon myöntää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura." 

Näin uutisoitiin mm. Aamulehdessä 10.10.2012.

Valintaraadin mukaan Kunnas on rohkea ja ennakkoluuloton modernisti. Hän on uudistanut suomalaista runoutta ja toiminut monipuolisesti lastenkirjallisuuden puolesta.

Kirsi Kunnas tunnetaan parhaiten lastenrunoistaan, muun muassa kokoelmastaan Tiitiäisen satupuu.

Humanikan marraskuun runo PIMEÄ RATSASTAA on oksa Tiitiäisen satupuusta (36. p. 2008).

"Pimeä ratsastaa mustalla tammalla,

 mustan tamman hännällä

 huiskuttaa.

 Pimeä ratsastaa äänetöntä laukkaa

 tähtisellä kammalla

 hiuksiansa kampaa,

 kuusta palan haukkaa  
ja sitten menee pöllön silmiin nukkumaan."                                               kuuntele -  Kirsi Kunnas lukee Tiitiäisen satupuuta                                                             

HHumanikan lokakuun runo 

Juhani Aho 150 vuotta

"Elkätte entinen kansa,

 Kansa vasta kasvavainen,

 Puita pitkiä pitäkö,

 Pyhitelkö pylvähiksi,

 Jotk´ei kovia kokenna,

 Erikoisia elännä,

 Niitä kaikin kiertäkätte,

 Väistäkätte, vältelkätte,

 Ett´ei päällenne putoisi,

 Eikä sortuis selkähänne -

 - Pyhitelkät pienoisia,

 Vähäisiä valitkatte,

 Niistä veistäkää venoset,

 Soutulaidat laatikatte -

 Suuria en suosittele,

 Mairittele mahtavia

   Liika viisaista varotan."

   

sepittänyt Juhani Aho: Virsi venon veistännästä, 1900

                             
hae Tamcatista

Humanikan syyskuun teksti

  

    Im Memoriam

    Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija, dosentti Matti Savolainen (1949-2012)

"Antropologit, taloustieteilijät, kansainvälisen politiikan tutkijat ja mediatutkijat analysoivat erilaisia kulttuureja ja kulttuurisia käytäntöjä globalisoituvassa maailmassa, jossa ihmiset ja pääoma liikkuvat yhä enemmän ja jossa paikallinen ja yleismaailmallinen synnyttävät yllättäviä yhdistelmiä. Myös kirjallisuudentutkimus tutkiessaan erilaisia tekstejä retoriikan, diskurssianalyysin ja kulttuurintutkimuksen keinoin tuottaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään maailman tekstuaalisuutta ja voi tarjota samalla välineitä maailman muuttamiseksi."

    Matti Savolainen: Atlantin ylityksiä : amerikkalaisen kirjallisuuden- ja   

    kulttuurintutkimuksen navigointia 1965-1995.- Nykykulttuuri, 2011, s. 123

Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalainen 19 / 2011:

"Voittajien yliopisto piillottaa tunteensa"

Humanikan kesän runot

Vuoden 2006 kesärunonäyttelyn juliste

.................................................................................

             

              "... hän kampaa otsatukkaansa,

               ja räystäskyyhky kujertaa,

               ja tuuli puita liikuttaa

               ja ruusupensaita..." 

  Viljo KAJAVA:  Tampereen runot, 1966

             

  Humanikan kesän 2012 runot ovat kierrätysrunoja aiemmista kesärunonäyttelyistä.  Runoja on esillä 1. ja 2. kerroksen seinillä kesän 2012 ajan. Runot ovat Humanikan kokoelmista poimittuja.

 

              

Toukokuun runo

 

Reppurin laulu

" Valgean meren randamil 

 mie kazvoin kaugo-briha,

siel mie paimoivirzie lauloin,

nyt eis on mieron piha.

Karjalan mail kuldakägözet kukkuu,

kirikön ristat ne kiildelöö,

taljankka illoin tanssiloih kuttzhuu,

kannel hembieh helizöö. "

Huhtikuun runo

" Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää

sireenejä kuolleesta maasta, sekoittaa

muiston ja pyyteen, kiihoittaa

uneliaita juuria kevätsateella.

Talvi pitää meidät lämpiminä, kietomalla

maan lumeen ja unohdukseen, kätkemällä

elämän hivenen kuiviin juurikyhmyihin. "

Alkusäe 1. Kuolleiden hautaus - runoelmasta

(T.S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja,

3.painos, 1988)


Humanikan kuukauden runoilija T. S. Eliot (1888-1965) sai kirjallisuuden Nobelin vuonna 1948.
The Waste Land (1922) -teosta on luonnehdittu modernin lyriikan läpimurtoteokseksi ja kyseistä Kai Laitisen ja Lauri Viljasen toimittamaa suomennosta (1. painos v. 1949) pidetään keskeisenä vaikuttajana uuden suomalaisen lyriikan kehitykseen ja muotoutumiseen.

T.S. Eliot lukee The Waste Land -runoelmaa

TheWaste Land, I. THE BURIAL OF THE DEAD

Maaliskuun runo

Augusta Lundahlia (1811-1892) on kutsuttu Tampereen ensimmäiseksi runoilijaksi, kirjoittaa Mari Hatavara toimittamansa 1) Tammerkoskelle ja muita runoja -teoksen saatteessaan. Lundahlin tuotanto sijoittuu pääosin 1830-luvulle, jolloin Tampereen kaupunki oli nuori  - sitä samaa oli suomalainen runous ja kaunokirjallisuus.
Teoksen runot ovat ruotsin kielestä kääntäneet Kari Aronpuro, Risto Ahti, Neami Levas ja Elias Lönnrot.

MUISTO TAMMIKUISELTA MATKALTA 1831

Pian kevät, Sinä huokaava laine,

Liuottaa kahleet, joiden painava aine

Kahlitsee aaltoilevan povesi;

Pian pakenee valkokiharainen Bore

Ahdistettuna tunturiin,

Kätkeäkseen kiukkunsa.

Ja jälleen kevätaurinko loistaa

Ja jälleen itsensä taivas toistaa

Sinertävien selkien syvyydessä.

Ja vihertävin latvoin koivut

Silmuja puhkeavia pullollaan

Sulkevat saaren syleilyynsä.

.....

Hiukan lisää kirjailijasta

------------------------------------------------------------------------------------------
1)teoksen muut toimittajat ovat Harry Lönnroth ja Katja Matikainen

Helmikuun runo

KEVÄT

Lävitse silmieni lintu lensi,

lävitse sydämeni laulu sen.

Ja tuulen hevoslauma,

vaahtosuinen,

laukkaa yli meren, säkenöi

kavioitten kulta.

Lammaskatras taivaan lakeen kiitää

temmeltää

ja pöllähtää kultapilvi

kukkasiin.  Havahtuvat

merenneidot, metsänneidot,

kuun ja pilven neidot

ja havahtuu maan nainen nousten

sokaistunein silmin.

Lävitse sydämeni lintu lensi,

lävitse sydämeni laulu sen.

Helmikuun runon kirjoittaja Kirsi Kunnas (1924 Helsinki -) on paljon muutakin kuin kaikkien tuntema lastenkirjailija. Hän on akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja.

Tämän lisäksi hän on myös aktiivinen pirkanmaalainen kirjaillisuuden toimija.

"Kevät" ilmestyi v. 1953 Tuuli nousee -runokokoelmassa ja paitsi kuukauden runona esittelemme Kirsi Kunnas : valikoima runoja -teoksen osana Suomalaista Parnassoa (ks. Tamcat).  

Suomalainen Parnasso  sisältää 27 runoteosta alkaen Varhaisrunoudesta : valikoima suomalaista lyriikkaa 1850-luvulle. Teossarjan kaikki 27 osaa ovat esillä helmikuun ajan Humanikan lainaussalissa.

Kirsi Kunnas - pirkanmaalainen kirjailija.

Tammikuun runo

...
Nyt ajaa Uni reessä,
sen taikatiuvut soi,
kuun juopaan hepo häipyy,
jäähilseet karkeloi.


Nään sadun suurta unta,
kuu hohtaa huoneeseen,
ja hilseen hilke soittaa
mun uneen hiljalleen.

Vuoden 2012 ensimmäinen Kuukauden runo Talvikuutamolla on runoilija Larin Kyöstin (1873-1948) käsialaa. Hän oli elinaikanaan kansainvälinen suomalainen runoilija; hän käännätti teoksiaan kymmenelle kielelle.
Hänen ensimmäinen kokoelmansa "Tän pojan kevätrallatuksia" ilmestyi 1897.

Hämeenlinnan lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli Leinon Eino.  He valmistuivat yhdessä ylioppilaiksi 1895 ja lähtivät Helsinkiin opiskelemaan. Larin-Kyösti opiskelikin jonkin aikaa venäjän kieltä aikoen ryhtyä kääntäjäksi ja virkamieheksi, mutta sitten runous vei voiton.
Lue lisää

TiesitkÖ?Vesa-Matti Loirin  Itkevä Huilu on Larin Kyöstin runo.

Humanikan lainaustoimistossa on esillä eräs kirjavarastomme aarteista Suomen talvi: runoja ja valokuvia syksystä kevääseen. Toim. Y.A. Jäntti ja Martti Haavio (1946), johon kuukauden runommekin sisältyy.