29. huhtikuuta 2015

Toukokuun runo


Nyt annamme itsellemme luvan hullutella.
(Ei sen puoleen, että siihen aina lupaa olisi kysytty.)

Runoantologian Uusi ääni : uuden runouden antologia (2006) toimittajat Eino Santanen ja Saila Susiluoto kirjoittavat runoilija Aki Salmelan (s. 1976) runoista mm. näin "..vahva perinnetietoisuus yhdistyvy iloiseen kokeiluvuuteen".
Kuulostaa lupaavalta.

"Salmela on kulttuurikerrostumien runoilija, hän kierrättää korkeakulttuurisia sitaatteja...//...kieli on nopeasti assosioivaa, yllättävät kuvat seuraavat sulavasti toisiaan, ja runojen liikkeessä on surrealistisen animaation muistumia...."

Tämänkö vuoksi osastonjohtaja Leena Horsma-aho valitsi Humanikan toukokuun runoksi Aki Salmelan runon Hyvästi. 


Leena kirjoittaa: "Aki Salmelan kokoelmasta ”Sanomattomia lehtiä” (2004) löytyi tämä runo, mikä nyt päättää Humanikan runoblogin.
Monenlaista tunnelmaa on ollut tänä keväänä; 
haikeaa, epäileväistä, innostunutta.

Jännittävää jättää vanha ja mennä uutta kohti. 
Kohta jo muutetaan. Hyvästi Humanika!"

Hyvästi

"...
Kun on lähdettävä älä heiluta
perinteen valkoista nenäliinaa
               perinteestä livenneille.
Lähdetään ylpeästi, komeasti, kokonaan,
vähän katkerasti, joutuisasti, karkeasti
ei koskaan haikeasti;
lähdetään!
               Hyvästi!"


Kiitämme lukijoitamme!


1. huhtikuuta 2015

Huhtikuun runo

ILO

Kevään saan jo, toisen kevään,
päivään yhä pitenevään,
helenevään aamuun herään,
kaikki metsän tuoksut kerään.
Pienen ilonkukan terään
hyväin silmäin hymyilyllä
luotu onni sopii kyllä.

Helvi Juvonen

 Ilo on Sarin valinta huhtikuun runoksi:
- Kevät on tullut - vaikkei ihan vielä siltä näytä.. Mutta me tarvitaan iloa..
Myös uuden odotus - Linnaan muutto - on odotusta, iloa.. (Sari Mäkelä, informaatikko).

Paljon luettu ja lausuttu runoilija Helvi JUVONEN  (1919 – 1959) oli iisalmelaissyntyinen, sittemmin Helsinkiin kotiutunut runoilija, jolta julkaistiin kuusi runokokoelmaa. Hän oli sodanjälkeisen modernin runon ensimmäisiä airueita Suomessa. Hänen runoissaan oli uskonnollisia vaikutteita, joita vastaanottajat ovat tulkinneet niin panteistisiksi kuin kristillisiksikin.

Lue lisää: Liisa Enwald -Haaksirikkoiset ja kiven elämä

 

27. helmikuuta 2015

Maaliskuun runo

"Maaliskuu muistuttaa siitä, että kohta on huhtikuu".(Marko Rinne)
Marko halusi valita Emily DICKINSONin (1830-1886) runon Maaliskuu senkin vuoksi, että toivomme kuukauden kuluvan hitaasti. Kokoelmien karsinta ym. ovat käsityötä ja sen vuoksi aikaavieviä työvaiheita; on mukavaa tehdä ne huolella.
Maaliskuu - tule meihin!


1320

Maaliskuu!
Tule sisälle!
Minä jo odotin.
Ota hattu pois!
Voi, juoksitko?
Niin hengästynytkin!
Kerrohan kaikki! Kuinka voit?
Ja kuinka Luonto voi?
Tule yläkertaan, Maaliskuu -
niin paljon tiedän, oi!
... 
(käännös: Kaarina Halonen)

Poet Emily Dickinson http://www.poets.org/poetsorg/poet/emily-dickinson



innostu myös tästä:

Emily Dickinson: Dear March, Come In! Analysis by Ted Fry   https://prezi.com/agfsgrwliohx/dear-march-come-in-analysis/

30. tammikuuta 2015

             Helmikuun runo


Kuvassa aukeama s. 46-47 teoksesta
Anna Ahmatova Fontankan talossa (Aaltonen-Hämäläinen-Seppo) 2012

















Juhli kanssani tätä lumista yötä
kuin viimeistä vuosipäiväämme.
Katso, tänään on palannut ensimmäinen -
se timanttitalvemme.

Tsaarin talleilta nousee sumua,
Moika upposi pimeään.
Joku himmensi kuunvalon tahallaan -
mihin mahdamme mennäkään...

(Anna Ahmatova ; suom. Marja-Leena Mikkola)


Olen valinnut helmikuun runoksi Ahmatovan vuonna 1939 Vladimir Garšinille omistetun runon "Juhli kanssani tätä lumista yötä".
Humanikan kuukauden runo -blogi miettii tulevaisuuttaan = yhdistyväthän tänä vuonna Humanikan kokoelmat pääkirjasto Linnan kokoelmiin, samoin me henkilökunta menemme yhteen linnalaisten kanssa ja Humanikan taru päättyy.

Niinpä blogimme tulevaisuutta miettiessämme päätimme Humanikassa, että seuraavina kuukausina blogiin runoja valinneet tulevat esiin valintojensa takaa:
"Anna Ahmatova ( Анна Ахматова, oikealta nimeltään Anna Andrejevna Gorenko, Анна Андреевна Горенко,  1889 Bolšoi Fontan Odessa – 1966 Moskova) oli venäläinen runoilija ja kirjailija, jota pidetään Venäjän kirjallisuuden ns. hopeakauden merkittävimpänä hahmona ja tärkeimpänä venäläisenä naisrunoilijana.
Hän eli suurimman osan elämästään Pietarissa ja juuri Pietarissa on Fontankan talo, Ahmatova-museo, jossa teoksen Anna Ahmatova Fontankan talossa kuvat on valokuvattu.

En edes muista sitä, missä olen ensimmäisiin hänen suomennettuihin runoihinsa törmännyt, vuosikymmeniä sitten... ehkä jossakin lehdessä tai.. jossakin muussa.. radiosta kuultuna..  kenties Neuvostolyriikkaa -julkaisussa...  Niin tai näin...  Hänen yhteiskunnallisten murrosten keskellä kirjoittamansa feminiininen ja visuaalinen lyriikkansa kolahti heti".
Eija Heikkinen, kirjastoamanuenssi

Anna Ahmatova Fontankan talossa
Teksti Pirjo Aaltonen Valokuvat Anne Hämäläinen
Kollaasit ja ulkoasu Sanni Seppo. Into 2012

Lue myös Anna Ahmatova Facebookissa https://www.facebook.com/pages/Anna-Ahmatovan-aika-ja-runous/172411619530514Annan Ahmatovan aika ja runous